Teksti: Jaana Tapio Kuva: Shutterstock

Huimaus voi johtua niskajumeista tai verenpaineen romahtamisesta

Huimaus on usein vaaratonta mutta joskus myös merkki vakavammasta sairaudesta. Jos äkilliseen, voimakkaaseen huimaukseen liittyy neurologisia oireita, pitää lääkäriin hakeutua välittömästi.

Yksi yleisimpiä huimauksen syitä on hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka liittyy sisäkorvan kaarikäytävän nesteen liikkumisen häiriöön. 

– Tyypillisesti asentohuimaus alkaa silloin, kun on nukkumassa ja kääntää kylkeä, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Kajsa Järvinen Pihlajalinnasta. 

Asentohuimauksen taltuttamiseksi on olemassa liikesarja, joka hoitaa sitä tehokkaasti. 

Toinen yleinen huimauksen syy on alhainen verenpaine tai verenpaineen äkillinen lasku. Siksi jokaisen aikuisen olisi hyvä joskus mitata oma verenpaineensa. Jos se on koholla, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.

Varsinkin ikäihmisille on tyypillistä, että esimerkiksi nopeasti makuulta seisomaan noustessa voi alkaa huimata. Ikäihmistä voi huimata, vaikka verenpainelukemat olisivat ihan kohtalaiset – sellaiset, jotka nuoremmalla katsotaan terveiksi. Kun ikää on enemmän, verenkiertoelimistön mekanismit, jotka pyrkivät tasapainottamaan verenkiertoelimistön häiriöitä, ovat heikommat.  

Huimaus on muutenkin yleistä ikäihmisillä. Verenpaineen lisäksi huimausta voivat aiheuttaa sydänperäiset syyt, alentunut näkö tai kuulo ja heikentynyt asentotunto. Joskus huimausta voi tulla aivoverenkiertohäiriön jälkioireena. 

Toisinaan taustalla on lääkkeiden yhteisvaikutus. Esimerkiksi liiallinen verenpainelääkitys voi aiheuttaa huimausta, samoin osa virtsankarkailuun liittyvistä lääkkeistä.  

Jännityspäänsärky aiheuttaa huimausta

Joskus huimaus liittyy senhetkiseen tilanteeseen: vaikkapa kuumetautiin tai nestetasapainon häiriöön. Myös matalaksi päässyt verensokerin taso voi aiheuttaa huimausta.

Korvan tasapainohermon tulehdus on korvaperäinen huimauksen syy, mutta tulehdus on onneksi vaaraton ja paranee hyvin.

– Aika yleistä on, että huimausta tulee, jos niskat ja hartiat ovat jumissa. Silloin huimaus ei kuitenkaan yleensä ole äkillisesti alkavaa tai rajua vaan lievän kiertävää. 

Stressi ja paniikkihäiriö saattavat nekin aiheuttaa huimausta. Paniikkikohtauksen aikana ihminen alkaa usein hengittää kiivaasti, mikä johtaa pahoinvointiin, sydämen tykyttelyyn ja huimaukseen. 

Äkillinen huimaus voi olla vakavaa

Vaikka huimaus on useimmiten vaaratonta, äkillinen huimaus on aina otettava vakavasti. Jos huimaus on voimakasta ja siihen liittyy neurologisia oireita, kuten toispuolista heikkoutta, näköhäiriöitä, äkillisiä kuulo-ongelmia tai puheen tuoton tai ymmärtämisen ongelmia, on syytä soittaa ambulanssi.

Myös lievemmän mutta toistuvan huimauksen syy on hyvä selvittää – hoitoon ei yleensä kuitenkaan ole kiire. Aina syy ei selviä, mutta ainakin lääkärissä voidaan poissulkea vakavat sairaudet. Aivoperäisiä huimauksen aiheuttajia voivat olla esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö tai -vuoto. 

Epäselvissä tilanteissa kannattaa soittaa terveyspalveluiden neuvontanumeroihin lisäohjeita varten, koska muut oireet ja sairaudet vaikuttavat siihen, onko tarvetta akuutille lääkärikäynnille.