Kun lasta sattuu
Teksti: Jaana Tapio Kuva: Shutterstock 30.11.2023
Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet sopivat kotihoidossa lapsen kipulääkkeeksi. Mutta mitä, jos lapsen pitkäaikainen kipu johtuu kiusatuksi tulemisesta tai perheen ongelmista?
Onko lapsi kärttyinen ja itkuinen, mutta selvää syytä epämukavuudelle ei näy?
Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vaikeampi vanhemman voi olla hahmottaa, johtuuko huonovointisuus kivusta vai jostakin muusta syystä.
– On aika yleinen pikkulasten vanhempien ongelma, että lapsen kärttyisyydelle ei näy selvää syytä. Ei ole väärin antaa siinä tilanteessa kipulääkettä, sanoo HUS:n Uuden lastensairaalan kipuklinikan erikoislääkäri Otto Melkas.
Jos taas lapsi on jo isompi, kannattaa kysellä hänen omaa arviotaan kivusta. Lapsi on itse kipunsa paras asiantuntija.
Lapsen kivun arvioiminen
Terveydenhuollossa kouluikäistä lasta pyydetään arvioimaan kipu numeerisesti asteikolla nollasta kymmeneen tai asettamaan kipu kymmenen sentin janalle kivun vaikeustason mukaan.
Jos kyseessä on ihan pieni lapsi tai lapsi, jonka kognitiiviset kyvyt ovat rajoittuneet, kipua arvioidaan ulkoa päin. Silloin tarkkaillaan lapsen ilmeitä, raajojen liikkeitä, yleistä aktiivisuutta, itkuisuutta ja sitä, miten lapsi on lohdutettavissa.
– Jos kipu on akuutissa tilanteessa numeerisella asteikolla enemmän kuin neljä, ollaan rajalla, jolla kivulle pitäisi tehdä jotakin.
Tulehduskipulääke yleensä sopii lapselle
Niin parasetamoli kuin tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja naprokseeni, sopivat kotihoidossa kipulääkkeeksi lapsille.
– Ohjeistan valitsemaan tulehduskipulääkkeen, jos sen käytölle ei ole varsinaista estettä. Useimmat lapset sietävät sitä varsin hyvin. Parasetamoliakin voi käyttää joko yksinään tai tulehduskipulääkkeen rinnalla, Melkas sanoo.
Jos jompikumpi yksinään ei riitä lievittämään kipua, voidaan parasetamolia ja tulehduskipulääkettä käyttää vuorotellen. Kahta tulehduskipulääkettä ei kuitenkaan saa yhdistää.
Kuumetta voidaan alentaa lääkkeellä silloin, kun lapsen vointi sitä vaatii. Tarkkaa mittarilukemaa tarvitse tuijottaa, vaan yleisvointi ratkaisee.
– Ainakin, jos kuume menee yli 38 asteen, kannattaa lääkettä antaa matalalla kynnyksellä, Melkas sanoo.
Lääke liuoksena, ei peräpuikkona
Liuosmuotoinen lääke on lapsenkin helppo niellä, samoin kuin nesteeseen liukenevat tabletit. Peräpuikkoja ei enää suositella muun muassa siksi, että lääkeaineen imeytyminen on niistä vaihtelevaa.
Jos lapsi ei halua ottaa lääkettä, yksi keino on valita liuoksena annosteltavasta lääkkeestä vahvempi valmiste, jolloin nieltävää on vähemmän. Palkinnot ja muut suostuttelukeinot kannattaa myös ottaa käyttöön.
Toisaalta Melkaksen mukaan ei yleensä ole suoranaista haittaa siitä, jos kipulääke jää ottamatta lapsen vastustelun takia. Tämä toteamus koskee kuitenkin vain ohimeneviä vaivoja ja perusterveitä potilaita.
– Kipu itsessään aktivoi sympaattista hermojärjestelmää. Hengitys ja syke kiihtyvät ja hapenkulutus lisääntyy. Huono kivunhoito voikin vaikuttaa olennaisesti sellaisen lapsen kuntoon, joka jo valmiiksi voi huonosti.
Myös perusterveillä lapsilla huonon kivunhoidon yksi riski voi olla kivun pitkittyminen. Jos kipu on toistuvaa ja vahvistuu ajan kuluessa, lapsi on syytä viedä herkästi lääkäriin, koska joskus kivun taustalta voi paljastua jokin sairaus.
Yksinäisyys voi oireilla kipuna
Melkaksen mukaan lasten kivunhoito on viime vuosina ottanut huimia harppauksia eteenpäin. On alettu paremmin ymmärtää, että lasten pitkäaikaisen kivun syynä on osittain myös psyykkisiä tekijöitä. Taustalla saattaa olla vaikkapa kiusatuksi tulemista, yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja perhedynamiikan ongelmia.
– Aikuisilla kivun taustatekijöinä on usein iän ja sairauksien mukanaan tuomia fyysisiä syitä, mutta lapsilla todetaan tällaisia vain harvoin. Toki lapsillakin kivussa saattaa olla mukana fyysinen tekijä, mutta psykososiaaliset kuormitustekijät vahvistavat sitä, Melkas sanoo.
Lasten kivunhoito on ylipäätään muuttunut aktiivisemmaksi, ja lisäksi hoitohenkilökunnan asenne on muuttunut. Enää ei uskota, että kipua pitää vain sietää.
– Aiemmin esimerkiksi ajateltiin, että hoitotoimenpiteet on vain suoritettava, vaikka se vähän sattuisikin. Asioita ei perusteltu lapselle. Siitä on ollut seurauksena traumoja. Ymmärrys on lisääntynyt varsinkin niillä lääkäreillä, jotka hoitavat säännöllisesti lapsia.
Lievitä kipua ilman lääkkeitä
Vaikka akuuteissa, arkisissa kivuissa kipulääkkeen antamista lapselle ei kannata arkailla, pitkäaikaisessa kivussa lääkkeellinen hoito ei ole yhtä tehokasta. Pitkäaikaisessa kivussa elimistön kipujärjestelmä on jo valmiiksi herkistynyt. Siksi lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät korostuvat.
– Kannattaa esimerkiksi yrittää kääntää potilaan huomio toisaalle musiikilla, videopeleillä tai mielikuvaharjoittelulla. Fysikaalisista keinoista toimivat paikallinen kylmä- ja kuumahoito sekä liikunta. Voi kokeilla sitä, mikä ikinä tuntuu potilaasta luontevalta.
Jos kipulääkkeitä käytetään säännöllisesti ja pitkään, kasvaa haittavaikutusten riski. Haittavaikutus voi olla esimerkiksi mahalaukun limakalvoärsytys.
