Voiko toistuviin ilmavaivoihin vaikuttaa?

Teksti: Jaana Tapio Kuva:Shutterstock 17.8.2022

Pieru, paukku, leija, tuhnu, rupsu – virallisemmin ilmavaivat. Haju tyrmää, ja äänitehosteet saavat punastumaan. Millainen määrä ilmavaivoja on normaalia ja milloin kannattaa käydä lääkärissä?

1. Jopa 20 pierua päivässä

Suolistokaasua syntyy keskimäärin 7–8 desilitraa päivässä. Se voi käytännössä tarkoittaa 15–20:tä pierua. Normaalin rajoihin asettuva pierumäärä voi siis olla melkoinen, eikä pienestä vatsan turvotuksesta tai silloin tällöin ilmoille paukahtavista hajupommeista kannata huolestua.

2. Nopeat oireet voivat kertoa dyslepsiasta

Joskus vatsa kuitenkin muistuttaa enemmän ilmapalloa kuin hyvinvoivaa ruuansulatusjärjestelmää. Jos turvotus kehkeytyy heti ruokailun jälkeen ja tuntuu lähinnä ylävatsan alueella, puhutaan dyspepsiasta.

3. Suolisto tykkää säännöllisyydestä

Jos turvotus ja kaasut häiritsevät, kannattaa ensin tarkistaa omat elämäntavat. Onko päivärytmi säännöllinen? Tuleeko syötyä riittävän usein ja tasaisin väliajoin? Erityisesti ylävatsavaivoista kärsivän on hyvä pienentää aterioidensa annoskokoja. Elämäntilannekin voi heijastua vatsaan, koska jotkut reagoivat vatsallaan stressiin, valvomiseen ja elämänmuutoksiin.

Myös liikunnan lisääminen auttaa ilmavaivoihin, koska reipas lenkki saa ilman liikkumaan suolessa ja antaa samalla hyvän tilaisuuden päästellä kaasuja muiden huomaamatta.

4. Imeytymättömät hiilihydraatit lisäävät ilmavaivoja

Imeytymättömiä hiilihydraatteja sisältävä ruoka kulkeutuu paksusuoleen bakteerien ravinnoksi ja lisää ilmavaivoja. Kannattaa kokeeksi jättää ruokavaliosta pois ainakin laktoosi, kaalit, pavut, sipuli, makeutusaineet, banaani, viikuna, päärynä, kuivatut luumut ja rusinat. Jos oireet helpottuvat, voi poistettuja aineita palauttaa ruokavalioon yksitellen ja seurata reaktioita.

5. Haju kertoo, mitä söit

Ruokavalio vaikuttaa myös pierujen hajuun. Suolistokaasujen tavalliset ainesosat typpi, hiilidioksidi, happivety ja metaani ovat hajuttomia, mutta kun ruuasta pääsee paksusuoleen rikkivetyä, hajuhaitat ovat taattuja. Sulfaatteja eli rikkiyhdisteitä on paljon ainakin kaaleissa, pähkinöissä ja joissakin happamuudensäätöaineissa.

6. Äkilliset oireet vaativat lääkäriä

Vaikka ilmavaivat ovat yleensä vaarattomia, lääkäriin on hyvä hakeutua matalalla kynnyksellä, jos ilmavaivoihin liittyy muita oireita, kuten laihtumista, röyhtäilyä, ulosteen koostumuksen muuttumista ja vatsan alueen kipua – varsinkin, jos oire on uusi ja äkillinen. Lääkärin tutkimuksella ja laboratoriotesteillä saadaan suljettua pois hoitoa vaativat taudinaiheuttajat, kuten Crohnin tauti tai haavainen paksusuolitulehdus.

Laktoosi-intoleranssi ja keliakia ovat nekin mahdollisia ilmavaivojen selittäjiä.

7. Apteekista saa apuja

Laktoosi-intoleranssi selviää kotikonstein kahden viikon laktoosittomalla kuurilla ja on helposti hoidettavissa vaihtamalla tavallisten maitotuotteiden tilalle laktoosittomat tai vähälaktoosiset vaihtoehdot.

Keliakia taas todetaan verikokeella. Pelkän turvotuksen ja ilmavaivojen lisäksi sen oireena on usein vatsan alueen kipua sekä hitaammin kehittyviä, ruuan huonosta imeytymisestä johtuvia oireita.

Arkipäivän ilmavaivoihin voi löytyä apu apteekin hyllyltä. Probioottivalmisteet sisältävät entsyymejä ja hyvänlaatuisia suolistobakteereja, jotka saattavat lisätä suolen aktiviteettia ja vähentää ilman muodostumista.

Toinen hyödyllinen valmiste on dimetikoni, jonka monet tuntevat lasten koliikkilääkkeenä. Se alentaa pintajännitystä ja edistää kaasukuplien yhteensulautumista ja kaasun liikkuvuutta.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino, Mehiläinen

Suosituimmat