Ruoka ja juoma voivat vaikuttaa lääkkeen tehoon
Teksti: Krista Korpela-Kosonen Kuva: Shutterstock 24.1.2024
Kannattaako juoda maitoa tai greippimehua ennen tabletin ottamista? Kysyimme asiantuntijalta, mitä ruokavaliossa on hyvä huomioida lääkityksen aikana. Monilla tutuilla ruuilla ja juomilla voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
1. Miksi osa lääkkeistä neuvotaan ottamaan ruuan kanssa ja osa tyhjään vatsaan, farmasian tohtori ja elintarviketieteiden maisteri Heli Bollström?
Lääke imeytyy parhaiten, kun se otetaan tyhjään vatsaan. Jos lääkkeen ottaa ruuan kanssa, se kulkeutuu hitaammin ohutsuoleen, josta se imeytyy elimistön käyttöön. Siksi monet lääkkeet suositellaan otettavaksi nimenomaan tyhjään vatsaan.
Jotkut lääkkeet otetaan ruokailun yhteydessä, koska ne saattavat ärsyttää tyhjää vatsaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tulehduskipulääkkeet. Lääkkeen pakkausselosteesta kannattaa aina tarkistaa, kumpaa lääkkeen ottotapaa suositellaan.
2. Miksi greippimehu ja monet lääkkeet ovat huono yhdistelmä?
Greippi ehkäisee lääkkeiden aineenvaihduntaan osallistuvan entsyymin toimintaa ja tehostaa lääkkeen vaikutusta elimistössä. Sen seurauksena lääkkeen pitoisuus elimistössä voi nousta jopa vaarallisen korkeaksi. Greippimehun lisäksi sama haitallinen vaikutus koskee myös greippiä sellaisenaan sekä muita greippiä sisältäviä ruokia ja juomia. Lääkkeitä ei kannata ottaa muidenkaan mehujen, limsojen, energiajuomien, kahvin tai teen kanssa, vaan suositeltavinta on juoda lääkkeen oton yhteydessä lasillinen vettä tai kivennäisvettä.
3. Miksi maitotuotteita ei saa ottaa samaan aikaan tiettyjen lääkkeiden kanssa?
Esimerkiksi monet antibiootit ja kilpirauhaslääkkeet kuuluvat lääkkeisiin, joiden kanssa ei saa käyttää maitotuotteita. Tämä johtuu siitä, että maitotuotteiden sisältämä kalsium heikentää tai estää lääkkeen imeytymistä.
Tiesithän, että kalsiumia on monessa muussakin ruoka-aineessa kuin maidossa? Esimerkiksi useisiin kasviperäisiin tuotteisiin, kuten kaura- ja soijapohjaisiin juomiin, lisätään kalsiumia.
4. Onko muita tavallisia ruoka-aineita, joiden käytön yhteydessä lääkitys pitää huomioida?
Täysjyväviljat eli esimerkiksi puurot ja täysjyväleivät sekä sisäelinruoat, kuten maksalaatikko ja maksapasteija, voivat olla lääkkeen imeytymisen kannalta hankalia. Niissä on paljon rautaa, joka voi häiritä lääkkeiden imeytymistä.
5. Miksi verenohennuslääkityksen aikana kiinnitetään huomiota ravinnon K-vitamiinipitoisuuteen?
Verenohennuslääke varfariinia käytetään ohentamaan verta esimerkiksi kohonneen veritulppariskin takia. Lääkityksen aikana on tärkeää, että ruokavalio pysyy mahdollisimman muuttumattomana K-vitamiinin saannin osalta, sillä K-vitamiini on välttämätön yhdiste veren hyytymistekijöiden muodostumisessa.
K-vitamiinia on runsaasti muun muassa monissa kasviksissa. Niitä saa ja kannattaa syödä säännöllisesti, koska ne ovat tärkeitä sydän- ja verisuoniterveydelle, johon lääkitykselläkin pyritään vaikuttamaan.
Jos käytät ravintolisiä, tarkista sisältävätkö ne K-vitamiinia.
6. Mitä pitää huomioida, jos käytössä on ravintolisiä yhtä aikaa lääkkeiden kanssa?
Lääkkeet ja ravintolisät on syytä ottaa eri aikaan päivästä siten, että väliin jää vähintään kaksi tuntia. Erityisesti sinkkiä, rautaa, magnesiumia ja kalsiumia sisältävien valmisteiden kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä nämä kivennäisaineet voivat heikentää tai estää lääkkeiden imeytymistä.
7. Miksi alkoholin käytössä pitää olla varovainen, jos on samaan aikaan lääkekuurilla?
Monella lääkkeellä on pitkä vaikutusaika, eikä mitään turvallista aikaa lääkkeen oton ja alkoholin käytön välillä ole. Hyvä yleisohje on välttää alkoholin käyttöä kokonaan lääkityksen aikana.
Erityisen varovainen pitää olla keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa, sillä alkoholi tehostaa niiden vaikutusta. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi epilepsia-, mieliala- ja nukahtamislääkkeet sekä ADHD:n hoitoon tarkoitetut lääkkeet. Myös osa bakteeritulehdusten hoitoon käytettävistä lääkkeistä voi aiheuttaa alkoholin kanssa haitallisia seurauksia, kuten antabusreaktion, jonka oireisiin kuuluvat oksentelu, huimaus, punoitus, sydämen tykytys ja verenpaineen lasku.
Asiantuntijana farmasian tohtori ja elintarviketieteiden maisteri Heli Bollström Helsingin yliopistosta
