Teksti ja kuvat: Anu Kylvén 24.5.2021
Raudanpuute raskausaikana pelästytti
Matala ferritiini selitti Katriinan oudot oireet.
Kesällä 2018 Katriina Slotte odotti toista lastaan. Hän iloitsi tulevasta mutta tunsi itsensä uupuneeksi. Takana oli pitkä opiskelujakso töiden ohessa. Päättötyön tekeminen oli imaissut mehut, vaikka se veikin Katriinan lähemmäs unelmaa. Hän työskentelee nyt koiraosteopaattina ja äitiysosteopaattina.
– Ajattelin silloin, että minulla vain kestää jonkin aikaa palautua rankasta rupeamasta.
Yhtenä yönä Katriina heräsi siihen, että sydän laukkasi ja poukkoili oudosti.
– Tunsin sydämenlyönnit koko kropassa. Välillä oli pitkä tauko, jonka jälkeen seuraava lyönti iski – wutum!
Hän valvoi loppuyön muttei halunnut pelästyttää perhettään. Seuraavana päivänä hän meni terveyskeskukseen. Hemoglobiini oli tutulla tasolla, ja sydänfilmi näytti normaalilta, mutta jatkotutkimuksissa havaittiin rytmihäiriö: ylilyöntejä, mutta hyvälaatuisia.
Neuvolassa ja terveyskeskuksessa ei heti löydetty selvää syytä oireille. Jospa keho vain oli kovilla raskauden vuoksi?
Katriina oli viikon poissa töistä, muttei yksinyrittäjänä pystynyt pitämään pidempää taukoa.
– En helposti sairastele, joten tunsin, että nyt on oikeasti jotain vakavaa. Kun rytmihäiriö oli päällä, hengitys salpautui ja jo vessaan kävely tuntui raskaalta. Olin huolissani paitsi itsestäni myös vauvasta.
Ferritiiniarvot matalalla
Muutama kuukausi myöhemmin Katriina kuuli ferritiinistä eli varastoraudasta. Hän perehtyi aiheeseen ja päätti tutkituttaa arvonsa.
Katriinan ferritiiniarvo oli 16 eli matala. Viitearvona pidetään useimmiten 30:tä. Oireet saivat todennäköisen selityksen.
Menossa oli raskausviikko 32, ja Katriinaa huolestutti. Miten hän selviäisi synnytyksestä? Olisiko vauvalla syntyessään raudanpuute?
Somesta Katriina löysi vertaisryhmän. Ryhmään kuului naisia, joilla ferritiini oli jopa vain neljä tai kuusi ja jotka olivat menossa suunniteltuun sektioon. Se tuntui hurjalta.
Katriina hakeutui yksityiselle lääkäriasemalle, jonka henkilökunta oli perehtynyt varastoraudan puutteeseen. Sieltä hän sai ohjeeksi syödä rautatabletteja 200 milligramman annoksen päivittäin.
– Kuulin, että minun tilanteessani 100 milligrammaa oli yhtä tyhjän kanssa. Olen onnekas, kun pystyn syömään vahvoja rautavalmisteita ilman vatsaoireita. Kaikkien vatsa ei niitä kestä, ja jotkut joutuvat hakeutumaan rautainfuusioon.
Kuva Kim Slotte (kuva vuodelta 2019).
Rautatabletteja säännöllisesti
Jo neljän viikon kuluttua Katriinan ferritiiniarvo oli noussut 42:een. Sydänoireet ja jalkakrampit jäivät pois. Katriina jaksoi taas kävellä shetlanninlammaskoiriensa kanssa kunnon lenkit.
– Epämääräinen alakuloisuus hävisi, ja aloin olla oma itseni. Varastoraudan puutteelle on tyypillistä, ettei ihminen palaudu kokonaan, vaikka nukkuisi pitkät yöunet.
Yhä Katriinaa arvelutti. Mitä jos rytmihäiriöt iskevät kesken synnytyksen, kun kroppa on erityisen kovilla? Synnytys meni kuitenkin hyvin, ja Liam-poika putkahti maailmaan ajallaan.
Synnytyksen jälkeen Katriina ei syönyt rautatabletteja pariin viikkoon, ja oireet tulivat takaisin. Hän palasi rautakuurille, ja muutamassa kuukaudessa ferritiini oli noussut 70:een.
Nykyään Katriina ei enää tarvitse rautavalmisteita. Hän mittauttaa ferritiiniarvot pari kertaa vuodessa, ja viime kerroilla arvo on ollut yli 100.
– Arvojen reippaassa nostamisessa menee aikaa, Katriina Slotte tietää.
Alkuperäinen juttu on julkaistu ApteekkiNytin numerossa 3/2019.
