Mistä tunnistaa Alzheimerin?
Teksti: Susanna Viljanen Kuva: Shutterstock 13.8.2024
Muistisairaus voi alkaa tuttujen sanojen ja nimien unohtelulla. Uusien asioiden mieleenpainaminen vaikeutuu. Nämä ovat ihan normaalin ikääntymisen oireita, mutta jos unohtelua on jatkuvasti, siihen kannattaa reagoida.
Joka vuosi 23 000 suomalaista saa muistisairausdiagnoosin. Mitä aikaisemmin sairaus löydetään ja aloitetaan lääkitys, sitä pidempään sairastunut pärjää arjessa kotona.
Unohtelua ja keskittymisen vaikeuksia tahtoo välillä olla itse kullakin. Mistä tietää, onko kyseessä vain liika kiire vai muistisairaus?
Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen muistineuvoja Leeni Eriksson neuvoo hakeutumaan muistitestiin, jos huomaa jatkuvasti unohtelevansa asioita tai yhteen asiaan keskittymisen olevan koko ajan vaikeaa.
Kun arkeen ilmestyy uudenlaisia vaikeuksia, niiden syy kannattaa selvittää. Joku kokee, että laskujen maksaminen tietokoneella on muuttunut kauhean vaikeaksi, toinen huomaa keskittymisensä herpaantuvan jatkuvasti eikä pysty tekemään arkisia asioita valmiiksi.
Joskus ensimmäinen oire voi olla eksyminen tutussa ympäristössä, Eriksson sanoo.
– Lisääntyneen sähläämisen voi huomata itse, tai läheinen näkee muutoksen. Ensioire voi olla myös persoonallisuuden muutos. Kun arki on täynnä säätöä, ihmisestä tulee helposti kärttyinen tai sulkeutunut, hän kertoo.
Muistisairaus voi alkaa tuttujen sanojen ja nimien unohtelulla. Uusien asioiden mieleenpainaminen vaikeutuu. Nämä ovat ihan normaalin ikääntymisenkin oireita, mutta jos unohtelua on jatkuvasti, siihen kannattaa reagoida.
Kunnioittaen tai mutkan kautta
Osa muistisairaista hoksaa itse jo ensimmäisistä hankaluuksista hakeutua muistitesteihin. Niitä tekevät terveyskeskuksen muistihoitajat, lääkärit ja työterveyshuolto.
Aika usein huomaaja on läheinen, jonka voi olla hankala ottaa asia puheeksi. Leeni Eriksson neuvoo puhumaan kunnioittavasti.
– Hankalan tilanteen jälkeen, kun rauha on jo maassa, voi kysyä, miten koit tilanteen? Minulle tuli vähän sellainen huoli, että olisiko muistissasi jotain ongelmaa. Tai jos on lukenut jonkun lehtijutun aiheesta, näyttää sitä toiselle: minusta tässä oli jotain tuttua.
Jos puheeksi ottaminen ei auta tai muistisairaaksi arveltu siitä suuttuu, kannattaa pyytää apua muistineuvojalta, muistikoordinaattorilta tai terveyskeskuksen muistihoitajalta. Muistihoitaja voi järjestää kutsun ikään kuin seulontatutkimukseen, vaikka kyseinen ihminen ei kuuluisikaan juuri tänä vuonna tutkittaviin. Kun kutsu tulee terveyskeskuksesta, siihen yleensä suhtaudutaan ihan eri tavalla kuin läheisen patisteluihin.
Yksin asuvan ystävän tilanteesta voi ottaa yhteyttä hänen läheisiinsä. Jos sellaisia ei ole tai heitä ei tunne, voi tehdä huoli-ilmoituksen. Sen hoituu soitolla maakunnalliseen ikääntyneiden palvelunumeroon.
Usein muistisairaus paljastuu, kun ollaan lääkärin vastaanotolla muista syistä.
Viivyttely voi kostautua
Muistitestiin meno saattaa viivästyä, jos muistisairaan läheinen alkaa ottaa kovasti vastuuta toisen menoista tai lääkkeiden ottamisesta. Yksin asuvan ei tule lähdettyä muistitestiin, jos hän ei huomaa muutoksia itsessään.
Ensioireiden ja muistitestiin hakeutumisen välillä ehtii yleensä kulua pari kolme vuotta. Tätä aikaa pitäisi kuroa umpeen. Testeihin nopeasti hakeutuva voi saada elämäänsä vuosia lisää hyvää arkea.
– Kaksi kolmasosaa muistisairauksista on Alzheimerin tautia, johon on olemassa toimintakykyä ylläpitävä lääkitys. Lääkkeillä saadaan vähintään vuosi tai kaksi lisää hyvää arkea kotona. Parhaimmillaan tauti voi lääkehoidoin pysähtyä vuosiksi. Lääkehoito myös kehittyy koko ajan, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Mika Mulari sanoo.
Käytettävä lääkitys määräytyy se mukaan, minkätyyppisestä muistisairaudesta on kyse. Tarkkaan diagoosiin tarvitaan muistitestien lisäksi verikokeita ja aivojen magneettikuvaus tai tietokonetomografia eli TT-kuvaus.
Toisinaan kokeita ei seuraa muistilääkeresepti vaan elämäntaparemontti. Ruokavalio, uni ja liikunta vaikuttavat suoraan muistin toimintaan. Jollekin voi riittää liikunnan lisääminen ja varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoitoon tarkoitettu lisäravinnevalmiste.
Myös jotkut lääkkeet ja fyysiset sairaudet voivat aiheuttaa muistiongelmia.
– Sosiaalinen eristyneisyyskin voi ikäihmisellä laukaista kognitiivisia häiriöitä, joita nuoremmalle ei tulisi. Usein hoito rakentuu pienistä puroista, joista rakennetaan vaikuttava kokonaisuus, Mika Mulari sanoo.
Muistisairauden eteneminen on yksilöllistä ja erittäin vaikea ennustaa. Fyysiset sairaudet, stressi ja etenkin läheisen menettämisen aiheuttama suru voivat nopeuttaa muistisairauden etenemistä. Muistikunto laskee yleiskunnon mukana.
