Teksti: Sanna-Kaisa Hongisto Kuva: Shutterstock 19.5.2020
Miksi palautuminen on tärkeää?
Keho ja mieli eivät kestä jatkuvaa kuormitusta. Stressin vastapainoksi tarvitaan palautumista. Vähennä arjen ärsykkeitä vähitellen ja opettele rentoutumaan.
Arki täyttyy aktiivisesta tekemisestä, kuten töistä, harrastuksista ja kotiaskareista. Vapaahetket ja tauot kuluvat älypuhelinta selaten. Yhä useamman elämä näyttää tältä, ja moni joutuukin kysymään itseltään: osaanko enää levätä?
Hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari Firstbeat Oy:stä sanoo, että raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt, kun koneet ja laitteet seuraavat ihmistä kotiin. Ärsykkeiden jatkumo vaikeuttaa lepäämistä ja vie ihmisiä ylikierroksille.
Toisaalta nähtävissä on myönteinen muutos: moni arvostaa palautumista.
Palautuminen tarkoittaa ihmisen henkisten ja fyysisten voimavarojen saattamista takaisin kuormitusta edeltävälle tasolle. Palautuminen on siis eräänlainen stressin vastavoima.
Jos liikkuu riittävästi, syö terveellisesti ja käyttää vapaa-aikansa lepoon sekä kohtuulliseen määrään mieluisaa tekemistä, ihminen palautuu yleensä ihan itsestään. Palautumiseen on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota, jos käy ylikierroksilla, nukkuu huonosti tai kokee muita stressioireita kuten ärtyisyyttä, päiväajan väsymystä, vatsakipuja tai keskittymisvaikeuksia.
– Moni ajattelee, että jaksan, kun olen ennenkin jaksanut, mutta keho kyllä keksii keinot laittaa pelin poikki, Kotisaari sanoo.
Arkeen kuuluu paljon tilanteita, joissa stressiä ei voi välttää. Ihmisen on joskus juostava bussiin, puettava ulkovaatteet uhmaikäiselle, puhuttava luokan edessä tai viimeisteltävä työ aikataulun mukaan. Joskus jopa tiukka terveysruokavalio voi aiheuttaa stressiä, vaikka se tuntuisi lähtökohtaisesti fiksulta idealta.
Hyvinvointivalmentaja, tietokirjailija Kaisa Jaakkolan mukaan jokaisen kannattaisi tulla tietoiseksi siitä, millaista stressin kokonaiskuormaa kantaa. Jos kuormaa on jollakin hetkellä paljon, tulisi aktiivista palautumista lisätä. Jaakkola kirjoittaa aiheesta kirjassaan Palaudu & vahvistu.
Mitä aktiivinen palautuminen sitten on?
Kehon toivottu rentoutumisreaktio ei aina välttämättä aktivoidu punaviinin juomisesta sohvalla, hyvän kirjan lukemisesta tai lempisarjan katsomisesta. Tutkimuksissa parempi vaste on saatu esimerkiksi jooogalla, meditaatiolla ja hengitysharjoituksilla.
Yleensä lepohermostoa aktivoivat myös luonnossa oleskelu, hellä kosketus sekä hyvät kohtaamiset. Kannattaa kuulostella, mikä itseä auttaa palaamaan levon ja hiljaisuuden tilaan. Tietoinen rentoutuminen on taito, jota voi kehittää.
Kannattaa pysähtyä miettimään, paljonko omassa arjessa on riittämättömyyden ja kiireen tuntua. Tärkeää on hallinnan tunne: se, että pystyy vaikuttamaan omaan tekemiseen ja aikatauluun.
Lähde: Kaisa Jaakkola: Palaudu & vahvistu (Tammi, 2018)
