Miksi lapsi ei nuku?
Teksti: Apteekkikustannus Kuva: Shutterstock 25.9.2023
Paljonko unta lapsi tarvitsee? Mikä on sopiva nukkumaanmenoaika? Mitä iltahepulille voi tehdä? Kysyimme lasten unesta ja univaikeuksista asiantuntijoilta.
Arviolta 20–30 prosentilla lapsista on jossakin elämän vaiheessa univaikeuksia, esimerkiksi yöheräilyä tai pitkittynyttä yövalvomista. Vauvaikäisille heräily kesken unen on tyypillistä, taaperoille puolestaan nukkumaan asettuminen saattaa olla työlästä.
Lasten uneen erikoistunut sairaanhoitaja Jaana Kuivalainen kertoo, että suurin osa lasten unihäiriöistä on lieviä ja hoidettavissa. Iän myötä univaikeudet yleensä helpottavat.
– Esimerkiksi kaksivuotias voi vielä havahtua ja herätä kaksi kertaa yössä ja tarvita uudelleen nukahtamisessa vanhemman tukea. Se ei ole univaikeus vaan tyypillinen ikävaiheeseen kuuluva ilmiö. Yöheräilyt vähenevät usein asteittain, Kuivalainen sanoo.
– Jos lapsen univaikeudet jatkuvat ja kuormittavat koko perhettä, tilanne on hyvä arvioida ja hoitaa lapsen uneen perehtyneen ammattilaisen avulla. Riittävä uni on lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää.
Mutta kuinka paljon unta on riittävästi? Se kannattaa jokaisen vanhemman arvioida oman lapsensa kohdalla. Unen tarve on osin geneettinen, ja saman ikäisillä lapsilla voi olla siinä suuria eroja.
– Kolmivuotias nukkuu keskimäärin 12,5 tuntia vuorokaudessa. Paljon unta tarvitseva kolmivuotias voi vaatia 14,5 tuntia unta ja vähäuninen 10,5 tuntia. Erot yleensä tasoittuvat lasten varttuessa.
Se, onko lapsi univajeessa vai luontaisesti vähäuninen, selviää yleensä päivän aikaisen vireystason perusteella. Jos lyhyiden unien jälkeen toimintakyky on hyvä, todennäköisesti lapsi on vähäuninen.
Rytmiä ja rauhoittumista
Kunnollinen yöuni luodaan päivän aikana. Siksi vanhemman on hyvä pohtia, millainen on lapsen päivä. Mahtuuko siihen riittävästi aktiviteetteja, ravintoa ja huilihetkiä?
– Pitää katsoa kokonaisuutta. Jos epäilee lapsellaan univajetta, kannattaa tarkkailla ensin päivän aikaista vointia ja sen perusteella arvioida, saako lapsi riittävästi unta. Lapsi itse harvoin tunnistaa univajeen merkkejä, mutta univaje vaikuttaa lapseen ihan samalla tavalla kuin aikuiseen: seuraavana päivänä väsyttää, on ärtynyt olo ja vähän vaikea keskittyä, Jaana Kuivalainen toteaa.
Hän korostaa päivärytmin säännöllisyyttä. Iltaisin lapsella on hyvä olla ennakoitavat ja toistuvat rutiinit, jotka valmistavat häntä yöhön ja pikkueroon vanhemmista.
Hyvä nukkumaanmenoaika on persoonakohtainen
Isommissakin univaikeuksissa unirytmi on Kuivalaisen mukaan ensimmäinen hoidettava asia. Pienen lapsen hyvään unirytmiin kuuluvat säännölliset päiväunet, säännöllinen iltarauhoittuminen, tuttuina toistuvat iltatoimet sekä vuoteeseenmeno aina suunnilleen samaan aikaan, samoin aamuherääminen tiettyyn tuttuun aikaan. Arkena ja viikonloppuna on hyvä säilyttää sama rytmi – se tukee unen laatua.
Jos unirytmiä pitää viilata aikaisemmaksi, se tehdään asteittain.
Joskus vanhemmat laittavat lapsen nukkumaan liian aikaisin. Sitten lapsi valvoo vuoteessa pitkään, ja nukkumisesta tulee paineita koko perheelle. Kuten aikuisillakin, vuoteessa valvottu aika ei saisi olla liian pitkä, lapsilla korkeintaan noin puoli tuntia.
Kuivalainen muistuttaa, että rytmi ja lapselle sopiva unen määrä muuttuvat iän myötä.
Iltahepulille uusi aika
Nukkuminen on omanlaisensa vireystila, ja se vaatii kykyä rauhoittuaa. Lapsella se kyky vielä kehittyy, joten hän tarvitsee vanhemman tukea rauhoittumiseen.
– Mieti, mikä juuri sinun lastasi rauhoittaa. Onko se yhteinen rauhallinen tekeminen, äänikirjat, sadut vai musiikki? Yhdistä iltarutiiniin rauhoittavia elementtejä, Kuivalainen neuvoo.
Moni vanhempi kokee lapsen iltahepulin hankalaksi, koska loppuillan rauhoittumisesta ei sen vuoksi meinaa tulla mitään. Ei hätää vanhemmat: iltahepuli on ihan hyvä juttu, mutta aikuinen voi tarkoituksella hivuttaa sitä loppuillasta hieman aiemmaksi. Se onnistuu aktivoimalla lasta oikeassa hetkessä eli jo alkuillasta.
Voiko vauva olla jumissa?
Esimerkiksi osteopaatit yleensä kokevat, että suurin tekijä lasten univaikeuksien taustalla on hermoston ylivirittyminen. Kun hermosto ei ole tasapainossa, keho kuormittuu ja nukkuminen voi käydä hankalaksi. Ja sama toisin päin: kun keho ei ole balanssissa, hermostokin joutuu koville – ja taas kunnon yöunet ovat mennyttä.
– Ihan pienillä lapsilla voi olla syntymässä tulleita jännityksiä. Synnytys on syntyvälle vauvalle aina rankka kokemus. Varsinkin jos synnytyksessä on ollut hankaluuksia, vauva voi olla sen jäljiltä jumissa esimerkiksi yläniskan alueelta tai kehoon voi jäädä epäsymmetrisyyksiä. Se näkyy itkuisuutena ja univaikeuksina, sanoo osteopaatti Katriina Slotte.
Hermostoa kuormittavat fyysisten vaivojen lisäksi elämän isot tapahtumat. Slotte kannustaa vanhempaa asettumaan lapsen asemaan. Aikuinen kun ei aina meinaa hoksata, miten iso asia juniorille on päivähoidossa aloittaminen, muutto, koiranpennun tulo taloon tai vaikka huvipuistossa käynti.
– Hermostoa kuormittavat sekä myönteiset että ikävät asiat – kaikki, mikä pyörii mielessä. Yksi iso asia tai tapahtuma ei itsessään välttämättä vaikuta yöuniin, mutta jos hermosto on valmiiksi kierroksilla, se reagoi helpommin yksittäisiin tapahtumiin. Silloin nukkuminen voi muuttua vaikeaksi, Slotte sanoo.
Sairaus vie unet
Joskus unihäiriöihin voi liittyä somaattinen sairaus, kuten infektio tai allergia. Sairaus saattaa nostaa viretilaa niin, että lapsi herää kevyen unen vaiheessa kahden tai kolmen unisyklin jälkeen hereille ja hänen on vaikea nukahtaa itsenäisesti uudestaan.
Runsas kuorsaus taas voi joskus olla merkki isoista nielurisoista.
– Vanhemmat kysyvät nykyään paljon raudanpuutteesta. Etenkin, jos lapsi syö valikoivasti tai niukasti eikä univaikeuteen tahdo löytyä muuta syytä, veren ferritiinipitoisuus on hyvä tarkistaa, Jaana Kuivalainen sanoo.
Katriina Slotte lisää listalle suolistovaivat. Hänen mukaansa ne jäävät usein huomiotta, vaikka häiritsevät nukkumista kahdella tapaa: on konkreettisesti epämukava olo, ja samalla suolisto kehon toisena hermokeskuksena viestittää aivoille, että jokin on pielessä.
Jos tarvitset apua lapsen uniasioiden kanssa, ota yhteyttä neuvolaan tai lue lisää täältä:
mielenterveystalo.fi/fi/unettomuus/lasten-unihairiot
Asiantuntijoina osteopaatti Katriina Slotte Terveysklinikka Rytmistä ja lapsen uneen erikoistunut sairaanhoitaja, varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapeutti Jaana Kuivalainen
