Teksti: ApteekkiNytin toimitus Kuva: Shutterstock 24.5.2021
Kun rauta ei imeydy
Raudanpuute voi selittää väsymyksen.
– Ferritiini on rautaa sitova proteiini eli raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Siksi se on hyvä elimistön rautavarastojen mittari ja sen pieni pitoisuus merkki raudanpuutteesta.
– Yleensä ferritiinin raja-arvo 30 µg/l on hyväksytty raudanpuutteen osoittajaksi. Joissakin lähteissä normaalin alarajana pidetään arvoa 20 µg/l.
– Raudanpuute on melko yleinen: siitä kärsii arviolta jopa viidesosa naisista jossakin elämänsä vaiheessa. Riskiryhmässä ovat myös alle 5-vuotiaat lapset, murrosikäiset tytöt sekä raskaana olevat ja juuri synnyttäneet naiset.
– Perusverenkuvassa mitataan aina hemoglobiini ja jos se on matala, kyseessä on anemia. Elimistön rautatasoja voi mitata laboratoriotestein, joihin on syytä sisällyttää perusverenkuvan lisäksi tulehdusarvo, ferritiini ja transferriinisaturaatio.
– Jos hemoglobiini on normaali mutta ferritiini pieni, kyseessä on raudanpuute ilman anemiaa.
– Pelkkää raudanpuutetta on hyödyllistä hoitaa, vaikka siihen ei liittyisikään anemiaa. Ennen rautalääkityksen aloittamista on selvitettävä elimistön raudanpuutteen syy. Rautahoito suun kautta on helppo, vaaraton ja halpa tapa hoitaa varastoraudan puutetta.
– Raudanpuutteen tavallisimpia oireita ovat uupumus ja väsymys riittävästä levosta huolimatta, levottomat jalat, ihon kuivuus, hiustenlähtö, keskittymishäiriöt, ärtyneisyys ja mielialan lasku sekä lihasten väsyminen ja hidas palautuminen pienestäkin rasituksesta.
– Esimerkiksi tulehdustilojen yhteydessä ferritiiniarvo voi nousta ilman, että rautavarastot olisivat kohonneet. Siksi pelkkää ferritiiniä ei kannata tutkituttaa, vaan esimerkiksi samanaikaisesta CRP-tulehdusarvon mittauksesta voi olla hyötyä.
– Ferritiiniarvoa nostavat muun muassa maksasairaudet, nivelreuma, munuaisten vajaatoiminta, tulehdukselliset suolistosairaudet, hemokromatoosi, hemosideroosi ja akuutti myeloinen leukemia.
Lähteet: Duodecim, Farmasia-lehti. Potilaan Lääkärilehti
