Ei hätää, unohtelu on ihan normaalia
Teksti: Anu Kylvén Kuva: Shutterstock 17.8.2022
Ole omalle muistillesi armollinen äläkä lataa sille liian kovia vaatimuksia. Joka iässä oppii uutta, ja jopa muistipotilaiden muistiin voi tallentua asioita.
Äh, unohdin tuoda lupaamani tomaatit kaupasta. Ja oliko se hammaslääkäriaika tiistaina vai torstaina? Kaikilla muilla tuntuu olevan niin hyvä muisti, mutta minä unohtelen asioita yhtenään.
Muistiin ja aivotyöhön erikoistunut Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski lohduttaa meitä unohtelijoita: jokaisen työmuisti on hyvin rajallinen, ja unohtelu on ihan normaalia. Myös TTL:n tutkimusten perusteella iso osa työikäisistä raportoi muistamisen ongelmista. Omalle muistille asetetaan epärealistisia odotuksia, Kalakoski arvelee.
Muistiasioissa kannattaa olla itselleen armollinen. Uuden oppiminen on aina hidasta ja vaatii aikaa ja toistoja.
– Jos hokee, että ei tässä iässä opi enää mitään, mantrasta voi tulla itseään toteuttava ennuste. Kaiken ikäisenä oppii. On todettu, että jopa muistipotilaiden muistiin voi tallentua asioita, mikä tulee heidän toiminnassaan esiin, Kalakoski kertoo.
Hän korostaa, että ihmisen muisti on huikea rakennelma. Vaikka kognitiiviset kyvyt iän mittaan hidastuisivat, tietopohja on laajempi kuin nuorena.
– Ikääntynyt ekspertti pystyy hahmottamaan isoja kokonaisuuksia paremmin kuin nuoret, nopeat noviisit, joilta puuttuu rutiini. Siksi on vähän harmi, että ikätutkimuksista nostetaan yleensä esiin lähinnä työmuistin heikkeneminen.
Muistiin voi itse vaikuttaa
Useimmiten muisti jaetaan lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin. Säilömuistissa on tietoja, taitoja ja kokemuksia. Työmuistissa pidetään tässä ja nyt tarvittavat asiat, esimerkiksi käynnissä olevaan keskusteluun liittyvä sisältö.
Kalakoski hehkuttaa säilömuistia: sen ansiosta olemme taitavia niissä asioissa, joissa pitää olla, ja pystymme toimimaan monenlaisissa tilanteissa. Tiedon avulla pystyy jäsentämään ja suhteuttamaan uusiakin asioita. Mitä enemmän säilömuistissa on asioiden välisiä kytköksiä, sitä enemmän on narunpäitä, joista vetämällä voi palauttaa asioita mieleen.
Säilömuistiin pystyy itse vaikuttamaan perehtymällä ja harjoittelemalla. Työmuistissa sen sijaan on enemmän yksilöllisiä eroja, mutta voi kärjistää, että se on meillä kaikilla se on huono. Työmuistiin eli aktiivisen mielessä työstämisen kohteeksi mahtuu 3–4 asiaa kerralla – joidenkin tutkimusten mukaan vain yksi.
– Kun työmuisti on täynnä, se on täynnä. Sen kapasiteettia ei voi kasvattaa, mutta voimme oppia keinoja kiertää sen rajoituksia, Virpi Kalakoski sanoo.
Muisti paranee, kun kuormitus kevenee
Jos ei muista, syy ei aina ole muistissa. Univaje heikentää kykyä käsitellä tietoa, ja pitkään jatkuneet kuormitus ja uupumus voivat saada muistin oireilemaan. Kalakoski kertoo, että yksi työuupumuksen merkki ovat kognitiiviset eli tiedon käsittelyyn liittyvät vaikeudet, ei pelkästään väsymys ja kyynistyminen.
Myös masennus vaikeuttaa keskittymistä. Jo työikäisellä voi olla sairauksia, joiden hoito vaatii keskushermostoon vaikuttavaa lääkitystä.
– Varsinaiset muistisairaudet ovat työikäisillä harvinaisia. Jos muistin pätkiminen häiritsee pahasti, kannattaa esimerkiksi työterveyshuollon ammattilaisen kanssa käydä läpi oman elämän tekijöitä, jotka voivat selittää ongelmia. Jos kyse on kuormittavasta työstä ja arjesta, muisti palautuu, kun kuormitus kevenee.
Asiantuntijana Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö, psykologian tohtori Virpi Kalakoski
